Millaista opiskelija-asuminen on ollut eri vuosikymmeninä? 50-vuotias Hoas raottaa verhoa opiskelija-asumisen historiaan

21 tammikuuta 2020

Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas on puolustanut kohtuuhintaista opiskelija-asumista jo 50 vuotta. Puoleen vuosisataan mahtuu paljon värikkäitä tapahtumia, mutta mistä kaikki alkoi? Minne rakennettiin ensimmäiset opiskelijatalot? Miten eri vuosikymmenien tapahtumat ovat vaikuttaneet opiskelija-asuntosäätiön toimintaan? Tutustu helsinkiläisen opiskelija-asumisen taustoihin lukemalla Hoasin lyhyt historiikki!

 

1960-luku: Tarve opiskelija-asuntosäätiölle syntyy

Suurten ikäluokkien saavuttaessa opiskeluiän muodostui pula asunnoista Helsingissä. Syksyllä 1964 valtioneuvosto alkoi valmistella lakiehdotusta opiskelija-asuntojen tuotantoon myönnettävästä valtiontuesta.

Hoas perustettiin Vanhalla ylioppilastalolla 25.11.1969. Hoasin lähtökohtana oli, että opiskelijoille tuli taata asuntoja normaalin kaupunkirakenteen yhteydestä ja tarjota asuntoja kaikille opiskelijoille. Linjaus poikkesi muun Euroopan opiskelija-arkkitehtuurista, joka suosi opiskelijakyliä tai kampuksille rakennettuja asuntoloita.

Hoasista haluttiin asiantuntijaorganisaatio, jonka asiamieheksi ja myöhemmin toimitusjohtajaksi palkattaisiin rakennusalan rautainen ammattilainen. Väinö Tannerin säätiön asiamies ja Elannon lakimies Paavo Jauhiainen valittiin sivutoimiseksi asiamieheksi lokakuussa 1969. Myöhemmin 1971 Jauhiaisesta tuli Hoasin toimitusjohtaja.

imagevh62p.png

 

1970-luku: Tavaroiden lainaamisesta tekniikan aallonharjalle

Otaniemeen rakennettiin ensimmäiset Hoas-kohteet: Jämeräntaival 10 ja 11. Vaikka opiskelija-asunnot oli tarkoitus rakentaa muun asutuksen yhteyteen, kovin lähelle kaupunkia niitä ei aluksi saatu rakennettua. Työmaita hallitsivat suuret aluerakentajat, jotka kunnanvaltuustojen siunauksella jakoivat tontit lähestulkoon "sulle mulle" -periaatteella. Tässä seurassa ensimmäisiä asuntopaikkojaan rakennuttavan Hoasin sana ei paljon painanut.

Ensimmäiset pari vuotta Hoasin toiminta pyöri lähes nollabudjetilla, ja arkirutiinien hoitaminen vaati kekseliäisyyttä ja toimistotarvikkeita hankittiin lainaksi tai lahjoituksina. Hoas alkoi 1973 selvittämään Nokian kanssa, miten asukkaiden valintaa voitaisiin helpottaa ja nopeuttaa. Lopputuloksena oli atk-pohjainen asukkaiden valintajärjestelmä, joka teki asukkaiden pisteytyksen ja valintaprosessin ja myös sijoitti asukkaat omiin huoneisiinsa. Nokian ja Hoasin kehittämää järjestelmää ylistettiin ainutlaatuiseksi maailmassa, ja parissa vuodessa tavaroiden lainailusta oli hypätty teknisen kehityksen aallonharjalle.

imageua5bi.png

 

1980-luku: Valtio havahtuu opiskelija-asuntojen tärkeyteen

Edellisen vuosikymmenen taloudellisten hankaluuksien vuoksi rahoittajat vaativat puolueetonta asiantuntijaselvitystä säätiön toiminnasta, taloudesta ja tulevaisuudesta. Vuonna 1977 konsulttiyritys Mec-Rastorin julkaisemassa raportissa Hoasin toiminnan todettiin rakentuvan periaatteessa terveelle pohjalle, mutta akilleenkantapään muodosti säätiön epäedullinen rahoitusrakenne. Hoas laajensi toimintakenttää Mec-Rastorin suosituksesta ja pyrki myymään rakennuttamisen ja kiinteistöhoidon erityisosaamista. Tämän myötä 1984 syntyi Hoas Consulting myymään atk-järjestelmiä ja suunnittelu- ja konsulttipalveluja.

Valtio ja kunnat havahtuivat opiskelija-asuntojen tärkeyteen yleisen asuntopulan torjumisessa. Valtio luopui vuokrasaatavistaan, minkä ansiosta Hoasin kustannustaso aleni. Näin ollen vuokria pystyttiin laskemaan, vaikka vuokra-asuntomarkkinat muuten kävivät yhä kuumempina.

Vuosikymmenen lopussa Jorma Vanhanen aloitti Hoasin uutena toimitusjohtajana. Paavo Jauhiaisen 20-vuotisen toimitusjohtajakauden aikana Hoas oli rakennuttanut pk-seudulle 11 000 asuinpaikkaa opiskelijoille, vakiinnuttanut asemansa yhtenä paikkakunnan merkittävimmistä sosiaalisista rakennuttajista sekä solminut suhteet poliitikkoihin ja virkamiehiin niin kunnallisella kuin valtakunnallisella tasolla.

image5dzgs.png

 

1990-luku: Hakijasta asiakkaaksi

90-luvun lama näkyi myös Hoasilla, ja säätiö supisti Hoas Consultingin toimintaa ja myi saneerauksen ja remontoinnin toimintonsa. Hoasin opiskelija-asukkaiden määrä myös laski, minkä vuoksi uustuotannon tasoa laskettiin ja sitä alettiin suunnitella tarkemmin kysynnän mukaan.

Vaikeiden aikojen aiheuttamien karsimisten myötä Hoasissa voitiin ryhtyä luomaan uutta. Jorma Vanhasen johdolla sisään alettiin ajaa uutta palvelukulttuuria, jossa hakijasta tuli asiakas, jolle pyrittiin tarjoamaan erilaisia asumisratkaisuja eri elämäntilanteiden mukaan.

Vuonna 1996 otettiin käyttöön ensimmäiset Hoasin nettisivut. Hakijat pääsivät tutustumaan kohteiden sijaintiin, kulkuyhteyksiin ja muihin perustietoihin ennen sähköisen hakemuksen jättämistä.

imagec0ld4.png

 

2000-luku: Haasteita asuntotuotannossa

Jorma Vanhanen siirtyi eläkkeelle 2002 ja uudeksi toimitusjohtajaksi palkattiin Keskon entinen kiinteistöjohtaja, varatuomari Heikki Valkjärvi.

Valtion tonttivarantojen hiipuminen ja tontinvuokrauksen siirtyminen opetusministeriöltä voittoa tavoitteleville kiinteistöyhtiöille heitti kapuloita Hoasin uudistuotannon rattaisiin. Uudet tonttivuokraajat ryhtyivät myös perimään Hoasilta jälleen vuokraa, minkä takia asuntorakentamisen kulut nousivat ja rakennuttamisessa oli oltava varovaisempi.

Edellisen vuosikymmenen jälkeen Hoasilta odotettiin tilanteen vakiinnuttamista, säätiön tasaista kehittämistä, vuorovaikutustaitoja ja opiskelijoiden mielipiteiden kuulemista. Valkjärven vetämässä strategiatyössä nousivat vahvasti esiin asiakaslähtöisyys ja asiakastyytyväisyys.

Haasteista huolimatta Hoas rakennutti yli 400 uutta asuntoa vuonna 2002. Neljänkymmenen vuoden aikana säätiö oli rakennuttanut pääkaupunkiseudulle yhteensä 8 200 opiskelija-asuntoa noin 17 000 asukkaalle.

image58nlk.png

 

2010-luku: Uutta vuosikymmentä värittävät monet uudistukset

Matti Tarhio aloitti Hoasin toimitusjohtajana toukokuussa 2014 Valkjärven siirryttyä eläkkeelle. Uudella vuosikymmenellä pääkaupunkiseudulle nousi uusia kampuksia ja opiskelijoiden asumistottumukset ja asumistuki muuttuivat, minkä takia Hoas ryhtyi päivittämään kiinteistöstrategiaansa ja myös visiotaan.

Opiskelijatalojen perusparannuksia alettiin suunnitella paremmin opiskelijoiden toiveita ja muuttuvia asumisen trendejä vastaaviksi. Hoas joutui luopumaan muutamista taloista niiden sijaintien vuoksi ja myös siksi, että niiden perusparannusten kustannukset olisivat johtaneet kohtuuttomaan vuokratasoon.

Vuonna 2015 Hoasin visio päivitettiin uuteen muotoon: "Helpointa ja mukavinta opiskelija-ajan asumista." Hoasin toiminnassa tehtiin suuria uudistuksia – säätiön graafinen ilme uudistui verkkosivuja myöten, ja hakemisen ja asumisen säännöt muuttuivat. Hoas otti myös robotiikan avuksi tehostamaan hakemusten käsittelyä ja asiakaspalvelua.

Pääkaupunkiseudun vuokrien voimakas nousu viimeisen 10 vuoden aikana on kasvattanut vapaiden markkinoiden ja Hoasin asuntojen välistä vuokraeroa, joka on nyt 35 %.

Vuosikymmenen vaihtuessa on syytä suunnata katse tulevaan. Hoas jatkaa työtään pääkaupunkiseudulla kohtuuhintaisen opiskelija-asumisen puolustajana, ja vuoden 2019 loppuun mennessä Hoas on rakennuttanut yli 9 700 asuntoa noin 19 000 asukkaalle. Uusia koteja opiskelijoille rakennetaan tälläkin hetkellä: Rastilassa Avaran vanhaa toimistotaloa muutetaan moderneiksi opiskelijakodeiksi, jotka ovat hyvien liikenneyhteyksien päässä ja tarjoavat asukkaille monipuolisia yhteiskäyttötiloja. Uudet asukkaat pääsevät muuttamaan Rastilaan syksyllä 2020. Hoas on myös mukana edistämässä Suomen ilmastotavoitteita – Espoon Tuuliniittyyn nousee vuoden 2021 aikana Hoasin ensimmäinen puurakenteinen kerrostalo.

imageqaxkh.png

TEKSTI: HENRI LEPPÄNEN, KAIKU HELSINKI

 

Hoas on yleishyödyllinen säätiö, joka vuokraa, rakennuttaa ja ylläpitää asuntoja pääkaupunkiseudulla peruskoulun jälkeisissä oppilaitoksissa opiskeleville, tutkintoaan päätoimisesti suorittaville opiskelijoille. Asuntoja Hoasilla on tällä hetkellä yli 9 700 kpl ja asukkaita noin 19 000. www.hoas.fi


Kategoriat

Asiasanat